– Positiivinen johtaminen on johtamisteoria, jota soveltamalla on mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia, innostusta ja työn imua, sanoo aihetta väitöskirjassaan tutkinut OAMKin lehtori ja PoJo-hankkeen projektipäällikkö Sanna Wenström.

Wenström on jo pitkään tutkinut aihetta ja kouluttanut esimiehiä positiivisen johtamisen ja organisaation teorian periaatteiden soveltamiseen. Positiivisen johtamisen kehittämiseksi on Oulun ammattikorkeakoululla myös oma hanke PoJo – positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia, jossa positiivista johtamista edistetään alueen yrityksissä.

Nuorten Ystävien ja Oulun Diakonissalaitoksen yhdistettyä palveluliiketoimintansa Hoivatieksi, haluttiin uudessa yhtiössä lähteä rakentamaan uudenlaista yrityskulttuuria. Siksi PoJo-hankkeeseen mukaan lähteminen oli helppo ratkaisu.

– Yhteistyötä suunniteltiin pitkään, ja mietittiin, sopisiko se meille johtamisen viitekehykseksi. Nuorten Ystävien ja ODL:n taustalla ovat humanistiset arvot, johon myös PoJo perustuu, sanoo Hoivatien koulutusasiantuntija Krista Merikanto.

Hoivatien Turun avopalveluiden palveluesimies Hanna Fröberg on yksi positiivisen johtamisen valmennukseen osallistuvista esimiehistä.

– Koulutus on ollut herättelevää. Olen päässyt prosessoimaan ja reflektoimaan omaa toimintaani esihenkilönä. Lisäksi olen saanut uusia eväitä kehityskeskusteluihin. Kun kahdeksan vuotta sitten aloitin esihenkilön tehtävässä, olisin kaivannut vinkkejä työhön. Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta ja se toteutuu arkisissa kohtaamisissa, jossa ollaan läsnä, kuullaan ja kohdataan. Tärkeintä on kuulluksi tuleminen. Keskeisiä käsitteitä ovat myös työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen, myönteiset käytännöt sekä erilaisuuden arvostaminen, Fröberg pohtii.

PoJo-hanke ja valmennus rakentuvat kaikille yhteisille starteille ja alun kehittämispäivälle. Siinä käydään läpi yleiskatsaus positiiviseen johtamiseen, siihen mitä se on ja mitä teorialla tarkoitetaan. Sen jälkeen yritykset voivat hyödyntää hankkeen avointa tarjontaa valmennuksessa ja miettiä, mikä on erityisesti omalle yritykselle keskeistä.

– Hoivatieläiset ovat saaneet valmennusta muutoksen johtamiseen eri osa-alueilta. Kokouskäytänteet, fasilitointi ja tunnejohtaminen ovat olleet valmennuksen isoja teemoja. Lisäksi Hoivatielle valmennetaan muutama organisaation sisällä toimiva positiivisen johtamisen asiantuntija, Wenström sanoo.

Hoivatien työelämäpalveluiden palveluesimies Anna-Kaisa Puusaari on yksi asiantuntijaksi valmennettava. Puusaari ajattelee, että positiivisen johtamisen kautta organisaatio ja tiimi pääsevät parempaan tulokseen työhyvinvointia unohtamatta.

– Positiivinen johtaminen sopii mielestäni hyvin Hoivatien organisaatiokulttuuriin ja työelämäpalveluiden tapaan toimia. Tähtäimessä on myönteinen organisaatiokulttuuri, johon mahtuu erilaisia tekijöitä ja osaajia. Positiivisen johtamisen valmennuksesta haen eväitä myös omaan työhöni esimiehenä. Tutkimustieto yhdistettynä valmennuksessa mukana olevien esimiesten kokemuksiin ja havaintoihin ovat hyvä pohja laajentaa omaa ajattelua ja syventää reflektointia omaan työhön, Puusaari pohtii.

Sekä Wenström että Hoivatien esimiehet korostavat, että positiivisessa johtamisessa ei laajasta ja vakuuttavasta teoriataustasta huolimatta olla rakettitieteen vaan yleisinhimillisten asioiden äärellä. Positiivinen johtaminen perustuu humanistisille arvoille ja ihmiskäsitykselle. Positiivisen organisaation teoria on alun perin muutoksessa johtamisen malli ja jäsennys niistä tekijöistä, joita tulee huomioida johtamisessa ja organisoinnissa, jotta edistetään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja työn imua. 

Tunteiden johtaminen

Positiiviseen johtamiseen kuuluvat olennaisesti vuorovaikutus ja tunteiden johtaminen. Kokemuksellisuus, se että samat asiat koetaan eri tavalla, vaikuttaa ihmisen toimintaan.

– Joskus on ajateltu, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Kuitenkin me kaikki elämme koko ajan tunteidemme kanssa, jokainen omalla tavallaan. Ihminen on kokonaisuus, jolloin myös tunteet vaikuttavat työelämässä. Tietoisuus omista tunteista auttaa meitä esihenkilötyössä. Esimerkiksi kokouksen voi aloittaa positiivisella ”check-in-fiiliskierroksella”, missä keskitytään hyvään eli jokainen osallistuja saa jakaa jonkun vaikka pienenkin asian, mistä juuri nyt on hyvä fiilis ja mistä on kiitollinen. Esihenkilön on työarjessa pystyttävä olemaan läsnä, vuorovaikutuksessa ja rauhallisena, Fröberg sanoo.

Tunteita ja tunneilmapiiriä johdetaan tulemalla niistä tietoisiksi. Näin voidaan saavuttaa työpaikalle sellainen ilmapiiri, että ihmiset haluavat olla siellä töissä ja sinne töihin. Se puolestaan on alan vetovoimaisuuteen liittyvä asia.

– Positiivisella johtaminen on hyvinvoinnin johtamista, yhteisöjen ja ihmisten optimaalista innostumista. Kaikki tämä vaikuttaa organisaation laatuun ja siihen, mitä jää viivan alle. Humanistiset ja inhimilliset asiat ovat itseisarvo, joille perustaen voidaan toimintaa johtaa sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Positiivisen johtamisen kautta edistetään hyvinvointia ja sitä kautta syntyy myös parempaa laatua, asiakaskokemuksia ja tuloksellisuutta. Tämä on sosiaalisesti ja eettisesti kestävä tapa johtaa toimintaa, Wenström sanoo ja jatkaa:

– Tutkimus osoittaa, että rakentamalla työelämää arvojen, hyveiden ja hyvinvoinnin kautta, myös liiketaloudelliset tulokset, työn laatu, asiakaskokemus ja tuottavuus ovat parempia. 

Positiivinen johtaminen auttaa myös ylläpitämään ja vahvistamaan hyvinvointia ja työn imua muutoksessa. Ihmisten innostus on myönteistä muutosvoimaa.

– Minulle positiivinen johtaminen on sitä, että olen helposti tavoitettavissa ja lähestyttävissä. Keskityn hetkeen enkä vaikkapa vilkuile tietokoneruutua, vaan kuuntelen työntekijän asian, jolloin hän tulee kuulluksi ja nähdyksi. Kun keskittyy hetkeen ja on läsnä, pystyy yhdessä työntekijän kanssa pohtimaan asioita, Fröberg toteaa

________

Positiivinen johtaminen on johtamisteoria, jota soveltamalla on mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia, innostusta ja työn imua. Johtamisteoriana positiivinen johtaminen voidaan nähdä sateenvarjokäsitteenä erilaisille ihmisläheisen johtamisen muodoille, sekä positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustiedon soveltamisena johtamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen. Sana "positiivinen" viittaa toisin sanoen humaaniin, humanistiseen johtamiseen, toisaalta siihen, että johtamisessa tietoisesti hyödynnetään ja nojataan tutkimustietoon yksilöiden ja yhteisöjen optimaalisen hyvinvoinnin edistämisestä. Sanna Wenström on tutkinut positiivista johtamista, ja hyödyntää tutkimuksessaan positiivisen organisaation teoriaa, jossa määritellään viisi osa-aluetta: Myönteiset käytänteet, vuorovaikutus ja yhteistyö, yksilölliset vahvuudet, positiivinen johtajuus sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri. Osa-alueiden englanninkieliset termit muodostavat akronyymin PRIDE, jonka mukaan mallia kutsutaan PRIDE-teoriaksi.

Wenströmin blogikirjoituksia voi seurata LinkedInissä:
www.linkedin.com/in/sannaw/